Green Deal Suomi

Aikana, jolloin pyrimme pienentämään ympäristöjalanjälkeämme, on tärkeää varmistaa, että tuotteiden elinkaari tulee loppuunsa ennen kuin ne hävitetään. Mutta lopulta kaikella on viimeinen käyttöpäivä, joten on tärkeää huolehtia hyvästä jätehuollosta. 
Panokset ovat vielä suuremmat, kun kyse on myrkyllisistä ja vaarallisista jätteistä, koska sen lisäksi, että ne ovat haitallisia planeetallemme ja kaikille sen asukkaille, niiden käsittely on monimutkaista.
 
Tässä jaksossa suomalaista näkökulmaa aiheeseen tuo Suomen Kiertovoima ry:n viestintäasiantuntija Kaisa Halme.

Lemmikit tuovat elämään iloa, mutta tuottavat kuitenkin ihmisten tapaan jätettä. Jaksossa tarkastellaan keinoja, joilla lemmikkien aiheuttamaa kuormaa ympäristölle voitaisiin Euroopassa vähentää.

Liikenne aiheuttaa merkittävän osuuden maailman kasvihuonepäästöistä. Millaisia keinoja joukkoliikenteen edistämiseen on keksitty Euroopassa?

Kalan kulutus on kaksinkertaistunut Euroopassa viimeisen 50 vuoden aikana, sillä olemme aiempaa tietoisempia siitä, että kalan syöminen on terveellisempää ja ympäristöystävällisempää kuin lihan syöminen.
Tämä trendi on johtanut tiettyjen kalakantojen liikakalastukseen, eikä siihen ole yleensä liittynyt edes kalastajien elämänlaadun paranemista. Jokseenkin kaikkialla EU:ssa nämä elintärkeät työntekijät kohtaavat vaikeuksia, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, kalakantojen ehtymiseen, saastumiseen ja energiakriisiin.
Tässä jaksossa tapaamme kalastajia kaikkialta Euroopan unionista; Itämereltä Välimerelle ja Mustallemerelle, ja takaisin pohjoiseen ja Suomen sisävesille. Suomesta näkemyksiään tähän jaksoon tuo Suomen Sisävesiammattikalastajien liiton toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Juha Piilola, joka kalastaa ammatikseen itsekin.

Kukapa ei olisi yrittänyt visualisoida tulevaisuuden kotejamme? Kukapa ei olisi nähnyt mielessään kiiltäviä kuvia huomisen rakennuksista, niiden scifimäisistä muodoista, vihreistä katoista ja out of this world -teknologioista? Tämän päivän ideat antavat tulevaisuuden maailmalle mahdollisuuden vastata meneillään oleviin ilmasto-, ympäristö- ja energiakriiseihin.
Tässä jaksossa Euranet Plus -toimittajat tapaavat eurooppalaisia suunnittelijoita, arkkitehteja ja muita luovia ihmisiä, joilla on jo hyvä ote huomisen maailmaan.
Suomesta jaksoon tuovat asiantuntijuutta Lammin Betoni Oy:n markkinointi- ja kehityspäällikkö Markus Inkiläinen sekä Lammin Betonin suunnittelukilpailun voittanut Oladeji Akintimehin.

Edistääkö sosiaalinen media vain materialismia ja kulutusjuhlaa, vai onko se toimiva työkalu ilmastotietoisuuden levittämiseen? Some on erityisesti nuorten maailma, ja vaikuttajilla voi olla suuri rooli taistelussa ilmastokriisiä vastaan.
Suomalainen parikymppinen Aura Niskanen on mukana Luontoliiton somevaikuttajaryhmässä ja uskoo, että somen voimaan myös ilmasto- ja ympäristöasioissa.

Euroopan Unioni tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän erilaisia kriittisiä raaka-aineita esimerkiksi akkuteollisuuden tarpeisiin. Tällä hetkellä Unioni on hyvin riippuvainen tuonnista. Omavaraisuutta haluttaisiin kasvattaa, mutta louhintaan liittyy monia ympäristöongelmia.
Suomesta aihetta kommentoi Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri Kimmo Collander.

Sään ääri-ilmiöt kasvavat Euroopassa. EU:n Green Deal ohjelmalla halutaan nyt reagoida, kun toisaalla tulvat, toisaalla kuivuus rasittaa Eurooppaa. Tarvitaan pitkän ajan toimintaa, jotta kallisarvoinen puhdas vesi säilyy jokaisen eurooppalaisen ulottuvilla ja myös talouden pyörät pyörivät.

Usein sanotaan, että naiset ovat eturintamassa taistelussa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Jos näin on, mikä siihen on syynä? Jotkut sanovat, että se johtuu siitä, että naiset kärsivät miehiä enemmän ympäristömme tilan heikkenemisestä. Toiset uskovat, että naiset yksinkertaisesti ovat enemmän yhteydessä luontoäidin kanssa. Tässä podcastimme jaksossa eurooppalaisen verkostomme toimittajat keskustelevat eri Euroopan maiden kanssa nähdäkseen, pitääkö tämä sukupuolen ja ilmaston välinen suhde todella paikkaansa.
Suomesta asiantuntemustaan jakaa Plan International Suomen vaikuttamisen asiantuntija Niina Ratilainen.

Juhlissa ja festareilla pidämme hauskaa ja irtaudumme arjen rajoituksista. Mutta tarvitseeko juhlahumuun heittäytymisen tarkoittaa ympäristölupauksistamme luopumista? Tässä podcastimme jaksossa tapahtuma-alan ammattilaiset ympäri Eurooppaa kertovat, miten juhlimisesta voi tehdä vihreämpää. Suomalaisena asiantuntijana kuullaan tapahtumatuottajana työskentelevää Nelli Perkkiötä, joka on yhdessä Ina Westerlundin kanssa tehnyt ekologisesta tapahtumatuotannosta paitsi opinnäytetyön, myös oppaan.