Green Deal Suomi

Vaihtoehtoisten energiamuotojen kehitys – erityisesti vaihtoehtoiset sähköntuotannon lähteet – on viimeisten vuosikymmenten aikana saavuttanut merkittäviä harppauksia.
 
Vuonna 2022, aurinko- ja tuulivoimalla tuotettiin EU:ssa enemmän sähköä kuin millään muulla energianlähteellä. 
 
Myös Suomessa kasvu on ollut suurta. Energiaviraston mukaan aurinkosähkön verkkoon kytketty kapasiteetti on kasvanut noin sadalla megawatilla vuosittain vuodesta 2019 lähtien. Vuonna 2022 aurinkosähkön kapasiteetin kasvu yli kaksinkertaistui. Vuonna 2022 Suomessa tuotettiin sähköä aurinkovoimalla yhteensä noin 635 megawattia. Suomen tuulivoimalat puolestaan tuottivat vuoden 2022 aikana 11,5 terawattituntia (TWh) sähköä. Se vastaa noin 14,1 prosenttia maamme sähkönkulutuksesta. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan vuoden 2022 aikana rikottiin uusi ennätys tuulivoimaloiden rakentamisessa. Uusia voimaloita syntyi 437 kappaletta. 
 
 

Ilmastonmuutoksen ja ympäristövahinkojen torjunnassa tarvittavat väistämättömät, mutta välttämättömät kustannukset ja uhraukset aiheuttavat lukuisia ongelmia yhteiskunnalle. Yksi ongelmista on oikeudenmukaisuus ja reiluus. Pitäisikö yhteiskunnan maksaa muutamien suurten saastuttajien aiheuttaman sotkun siivoamisesta? 
 
Saastuttaja maksaa -periaatteen mukaan ympäristövahingoista vastuussa olevien – olipa kyseessä tehdas, maatila, yritys tai yksilö – olisi vastattava kustannuksista, jotka aiheutuvat niiden toiminnan haitallisten vaikutusten minimoimisesta.
 
Euranet Plus -verkosto päätti tutkia, onko tällä saastuttaja maksaa -periaatteella hyötyä.

Väestörakenne ja ilmaston lämpeneminen vaikuttavat toisiinsa, joten niiden yhteyttä on tarkasteltava myös päätöksenteon tasolla.
Väestörakenteen ja ilmastonmuutoksen välinen suhde on sekä monimutkainen että dynaaminen. Tässä Green Deal podcastimme jaksossa Euranet Plus -verkoston toimittajat tarkastelevat kahta Euroopan kannalta erityisen tärkeää teemaa: ilmaston ja väestön iän välistä vuorovaikutusta sekä maahanmuuttokysymystä.

Ilmaston ääriolot testaavat eurooppalaisten kykyä mukauttaa tapojaan ja elinympäristöjään. 
Sen sijaan, että Pohjois-Eurooppa muuttuisi onnellisesti Italian Rivieraksi, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja globaali ilmaston lämpeneminen aiheuttavat äärimmäisiä sääilmiöitä koko maanosassa. Lämpötilahuiput yleistyvät ja voimistuvat, kuten myös äärimmäiset sadejaksot. Hädin tuskin koemme edes yhtä kesää ilman uutisia massiivisista metsäpaloista, katastrofaalisista tulvista, sietämättömästä kuumuudesta tai epätavallisista meteorologisista tapahtumista.
 
Tiedämme kyllä, että tämä on hieman synkkä johdanto tähän Green Deal -podcastimme jaksoon - mutta pyrkimyksemme on ymmärtää, miten he, jotka asuvat näillä katastrofialttiilla alueilla, selviytyvät, ja sopeutuvat huomisen ilmastoon.

Taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ihmiskunnalla on tärkeä liittolainen: puu.
Puut sitovat ja varastoivat hiilidioksidia fotosynteesin avulla. Metsät voivat siten auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, mutta onko puiden istutuksesta ihmeratkaisuksi? Tässä podcastimme jaksossa metsäasiantuntijat eri puolilta Eurooppaa pääsevät ääneen. Suomesta asiantuntijuutta jaksoomme tuo Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteteen professori Heli Peltola. 

Tällä kertaa tarkastelemme trendiä, joka syntyi Pohjois-Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten, mutta on nyt leviämässä muuallekin: klusteriasumista (cluster housing). Se tarkoittaa asumismuotoa, jossa ihmiset päättävät asua yhdessä esimerkiksi ryhmätaloalueilla. Päätöstä asua yhteisöllisesti ohjaavat paitsi taloudelliset, myös sosiaaliset ja ympäristölliset näkökohdat. Yhteisten tilojen jakamisen lisäksi monet asukkaat jakavat usein yhteisiä arvoja, kuten kestävän kehityksen periaatteet ja halun auttaa toisiaan. 
Tässä jaksossa puhumme muun muassa yhteisöllisesti jo asuvien tai sen kaltaista asumisratkaisua miettivien ihmisten kanssa ja pohdimme syitä, jotka johtavat valintaan asua yhteisöllisesti. Käymme myös läpi haasteita, joita he ovat kohdanneet.
Suomesta näkökulmaa jaksoon tuo Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön kehittämis- ja viestintäpäällikkö Hilla Hoskonen. 

Aikana, jolloin pyrimme pienentämään ympäristöjalanjälkeämme, on tärkeää varmistaa, että tuotteiden elinkaari tulee loppuunsa ennen kuin ne hävitetään. Mutta lopulta kaikella on viimeinen käyttöpäivä, joten on tärkeää huolehtia hyvästä jätehuollosta. 
Panokset ovat vielä suuremmat, kun kyse on myrkyllisistä ja vaarallisista jätteistä, koska sen lisäksi, että ne ovat haitallisia planeetallemme ja kaikille sen asukkaille, niiden käsittely on monimutkaista.
 
Tässä jaksossa suomalaista näkökulmaa aiheeseen tuo Suomen Kiertovoima ry:n viestintäasiantuntija Kaisa Halme.

Lemmikit tuovat elämään iloa, mutta tuottavat kuitenkin ihmisten tapaan jätettä. Jaksossa tarkastellaan keinoja, joilla lemmikkien aiheuttamaa kuormaa ympäristölle voitaisiin Euroopassa vähentää.

Liikenne aiheuttaa merkittävän osuuden maailman kasvihuonepäästöistä. Millaisia keinoja joukkoliikenteen edistämiseen on keksitty Euroopassa?

Kalan kulutus on kaksinkertaistunut Euroopassa viimeisen 50 vuoden aikana, sillä olemme aiempaa tietoisempia siitä, että kalan syöminen on terveellisempää ja ympäristöystävällisempää kuin lihan syöminen.
Tämä trendi on johtanut tiettyjen kalakantojen liikakalastukseen, eikä siihen ole yleensä liittynyt edes kalastajien elämänlaadun paranemista. Jokseenkin kaikkialla EU:ssa nämä elintärkeät työntekijät kohtaavat vaikeuksia, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, kalakantojen ehtymiseen, saastumiseen ja energiakriisiin.
Tässä jaksossa tapaamme kalastajia kaikkialta Euroopan unionista; Itämereltä Välimerelle ja Mustallemerelle, ja takaisin pohjoiseen ja Suomen sisävesille. Suomesta näkemyksiään tähän jaksoon tuo Suomen Sisävesiammattikalastajien liiton toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Juha Piilola, joka kalastaa ammatikseen itsekin.